Iittalaan Hukarinlahdelle pystytetään lintutorni
Iittalaan Hukarinlahdelle on nousemassa lintutorni paikallisten yhdistysten yhteistyöllä. Yhteishankkeelle on oma budjetti jota toteutetaan mm. talkoilla. Tähän mennessä tornin talkoissa on raivattu, kerätty risuja, niitetty kaislaa ja tehty muita rakentamisen valmistelevia toimenpiteitä. Lintuharrastajat ovat innostuneet tornista ja tuovat kevääksi paikalle omakustanteisesti mm. linnunpönttöjä. KMS teki talkoilla omakustanteisesti tornin näkemäalueelle kaksi sorsan keinopesää – toivotaan että jäiden aikana pystytetyt yksiöt saavat asukkaita ensi kesänä.
Kuvia galleriassa.
Riistanhoito on ympärivuotista tekemistä
Hirvijahti päättyi tammikuussa ja peurajahti helmikuun puolivälissä. Jänisjahdissa voi kulkea helmikuun loppuun asti. Metsästäjillä on runsaasti tekemistä riistahoidossa jahtikauden aikana ja jahdin jälkeen. Seuraavaan jahtikauteen varaudutaan huokutusruokintapaikkojen siivouksella ja kalkituksella, pienpetopyynnillä, riistakolmiolaskennalla ja monella muulla tavoin. Riistanhoito on ympärivuotista tekemistä jolla turvataan lajirikkaus.
Riistanhoito on mm. haitallisten vieraslajien poistamista. Supikoira on haitallinen vieraslaji ja levittää kapia ja on rabieksen kantaja ja levittäjä. Supikoiran ruokavalio on monipuolinen, se syö mm. vesilintujen pesistä munia ja poikasia.
Supin luolametsästykseen tarvitaan hyvä porukka metsästäjiä kaikkine varusteineen, lapioita, rautakankia, kuokkia, otsalamppu, luolakoira ja hyvät eväät. Luolajahti voi kestää puoli päivää tai vuorokauden – tarvitaan siis hyvät ja runsaat eväät.
Kuvia galleriassa
Luolakoirakokeet Kalvolassa 20.1.2024
Kirpeä pakkanen puree poskia. Lapio ja rautakanki ovat ahkerassa käytössä kun luolakoiran omistaja kaivaa metsästyskaverinsa kanssa jäätynyttä maata. Kokeeseen osallistuva koira työskentelee parhaillaan luolassa. Koiralla on lähetin kaulassa ja vastaanotin ilmoittaa kohdan ja syvyyden missä koira maan alla kulkee. Koetta arvosteleva tuomari arvioi mm. koiran metsästysinnon, tehokkuuden, haukun, yhteisteistyökyvyn ja käyttäytymisen. Kokeen tuomarikertomuksessa kerrotaan myös pesän laji ja vaikeusaste.
Saaliiksi saatiin tällä kertaa kaksi supia. Supi on haitallinen vieraslaji, joka mm. levittää kapia ja syö lintujen munia. Supien poisto oli arvokas teko tulevien riistalintupoikueiden onnistumisen kannalta.
Kuvia galleriassa.
Jänisjahti koejäsenille 16.9.23
Metsästäjät ja koirat kokoontuivat aamutuimaan ampumaradalle. Jahdin johtaja Sakari Helle antoi ohjeet ja vinkit. Sitten vain metsään ja koirat irti. Koiran haukkua odotellessa sopii hyvin pillittää pyytä, joka vastailikin – ujosti ja kaukaa. Edellisöinen sade oli huuhtonut jäniksen jälkien hajut pois, Unto-beagle haukahti vain muutaman kerran. Yksi koejäsen lausui hienosti jahdista: ”Kaikki terveyshyödyt on jo tälle päivälle saatu. Kävely raikkaassa ilmassa. Join aamukahvini mäenrinteessä, söin puolukoita ja mustikoita ja nautin hiljaisuudesta. ” Jahdin aikana kerättiin monta pussillista kanttarelleja ja suppilovahveroita. Luonnon lajirikkaudesta nautittiin monipuolisesti. Kuvia galleriassa.
Iso kiitos 125v juhlassa Kalvolan metsästysseuraa muistaneille
Moni juhlavieras halusi muistaa Kalvolan Metsästysseuraa lahjoittamalla tukensa ampumakoulutukseen. Ampumaradan päättäjäisissä 30. elokuutta lahjoittajilla ja kaikilla halukkailla oli mahdollisuus tutustua juuri hankittuun luoticompak -harjoittelurataan. Radalla voi harjoitella pienoiskiväärillä osumaa juoksevaan peuraan, kohti juoksevaan karhuun, paikoillaan olevaan kettuun, supiin joka on näkyvissä kaksi sekuntia ja monta muuta vaihtoehtoa. Rataa voi muunnella koulutustarpeen mukaan. Kokeneen metsästäjän kommentti oman ampumasuorituksen jälkeen: ”Opettaa nöyräksi”. Luoticompak – videoesittely ampumarata välilehdellä ja kuvia galleriassa.
Hyvää juhlavuotta 2023!
Metsästysseura juhli merkkipäiväänsä 6.8.2023 Sotkalinnan luonnon kauniissa ympäristössä Rengossa. Juhlapeijaisiin osallistui noin 200 vierasta ja seuran jäsentä. Erityisen ilahduttavaa oli että, niin moni metsästysmaiden vuokraajista ja sidosryhmiemme sekä naapuriseurojemme edustajista oli juhlimassa kanssamme. Ohjelmassa oli puheita, tervehdyksiä ja musiikkiesityksiä. Juhlapuheen piti metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. Riistakeskuksen terveiset toi uusi
riistapäällikkömme Henri Mutanen. Kuulimme paljon tärkeää ajankohtaista asiaa metsästyksestä. Metsästysseuramme voi hyvin, kehittyy ja elää ajassa. Taustalla on vuosia jatkunut aktiivinen metsästys, riistanhoito ja talkootyö, siitä kiitos metsästysseuran aktiivisille jäsenille. Juhlatilaisuuden kruunasi Rengon pitopalvelun valmistama herkullinen seisova pöytä, jossa oli tarjolla monenlaisia riistaruokia.
Kalvolan metsästysseuran historia on kiehtova ja menestyksekäs, heijastaen yhteiskuntamme kehitystä ja Iittalan kyläyhteisön elämää. Kalvolan Metsästysseura ry:n perustava kokous pidettiin 6.8.1898 ja ensimmäiset säännöt vahvistettiin Suomen Senaatissa 24.11.1898. 125-vuotta on metsästysseuralle hieno ikä ja me kaikki seuran jäsenet olemme etuoikeutettuja saadessamme olla yhden Suomen vanhimman metsästysseuran jäseniä. Samalla on paikallaan kiittää ja tehdä kunniaa kaikille niille, jotka ovat olleet kehittämässä seuraa menneinä vuosikymmeninä.
Seuraa perustettaessa metsästysseuroilla oli paljon laajempi merkitys kuin nykypäivänä.
Lisäravinnon hankkimisen lisäksi korostui ampumatoiminnan merkitys osana maamme
itsenäisyyspyrkimyksiä. Tätä kirjoitettaessa sota riehuu Euroopassa ja saman suuntaiset ajatukset ovat taas pinnalla.
Luonnossa liikkuminen ja metsästystapahtumat ovat meille kaikille metsästäjille tärkeitä.
Seuramme metsästysmaastot tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen metsästykseen. Toivottavasti myös jatkossa Ilvesjahdit ovat mahdollisia ja lupia myönnetään muutamien vuosien tauon jälkeen. Ilveskanta on selkeästi alueellamme vahvistunut ja havaintoja saadaan niin luonnossa liikkuessa kuin riistakameroiden kuvissakin. Ahmakin näyttää kotiutuneen alueellemme, ilmeisesti runsaan peurakannan ansiosta.
Suurkiitos maanomistajille seuramme toiminnan tukemisesta ja metsästystoiminnan mahdollistamisesta. Ilman teidän tukeanne seuramme toiminta ei olisi mahdollista. Vuorovaikutus sidosryhmien ja erityisesti maanomistajien kanssa on entistä tärkeämpää ja pyrimme sitä jatkuvasti kehittämään.
Seura kiittää kunniapuheenjohtajamme Jukka Viitaniemeä upeasta juhlakirjasta. Hän on
uurastanut usean vuoden ajan käymällä läpi seuramme arkistoa ja keräämällä tarinoita ja kuvia eräpoluilta. Tämä kirja on jatkoa 100-vuotisjulkaisulle ja muodostaen siten yhtenäisen kokonaisuuden. Kirjan kirjoittaminen on arvokas kulttuuriteko. Metsästyskulttuuri on muuttunut ja kehittynyt kuluneen 125 vuoden aikana merkittävästi. Nämä upeat muistelot ja seuramme historia antaa hyvän pohjan tuleville sukupolville jatkaa erästelyä näillä Kalvolan upeilla riistamailla.
Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin mestaruudesta kilpailtiin Pirttikankaan ampumaradalla 15.7.2023
Kalvolan metsästysseura järjesti PM-kilpailut ampuradallaan lämpimänä lauantaipäivänä. Reilu 50 osallistujaa mitteli paremmuudesta metsästyshaulikon ja metsästystrapin osalta. Tulokset kilpailusta löydät metsästäjäliiton sivuilta.
Kalvolan Metsästysseura kokoontui syntysijoilleen talvikokoukseen Iittalan kylätalolle 15.4.2023
Kalvolan Metsästyseuran talvikokous pidettiin Iittalan kylätalossa huhtikuun 15. päivänä. Se oli 125-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen kokous, tosin vailla sen kummempia juhlallisuuksia. Niiden aika on myöhemmin, elokuussa.
Sattumaa tai ei, edellämainittu kokous pidettiin tarkalleen seuran syntysijoilla. Vuonna 1898 nykyisen kylätalon tontilla sijaitsi Tuomolan talo, jonka kammarissa 6. päivänä elokuuta kokoontui 12 metsästyksestä ja seuratoiminnasta kiinnostunutta paikkakunnan miestä.
Tuomolan rakennuksia oli pystyssä vielä aloittaessani Sauvolassa kansakoulun, josta on aikaa jo yli 60 vuotta.
Perustavassa kokouksessa olivat paikalla Iittalan lasitehtaan isännöitsijä Claes Norstedt, meijerin isännöitsijä Constantin Bernhardt, kauppias Wilhelm Piminoff, ratamestari Salomon Marjanen, veljekset Arvid ja Rikhardt Stenvik, maanviljelijä ja maanmittari, ruotsalaiset lasimestarit Carl Johan Lindberg, Johan Blom, Alfred Gustafsson, Arvid Tejler, Karl Lamberg ja suomalainen Vihtori Löflund.
Meitä oli kylätalolla koossa huomattavasti suurempi joukko. Mutta se henki, joka syntyi Tuomolan kammarissa 125 vuotta sitten, elää edelleen ja voi hyvin. Me nykyiset seuran jäsenet olemme osa ylisukupolvista jatkumoa ja se on arvokas asia. Olemme siitä kiitollisia ja ylpeitä.
Minulla oli mieluisa tehtävä toimia vuoden 2023 talvikokouksen puheenjohtajana. Jälleen kerran tuli uusi, myönteisten kokemuksen lenkki siihen pitkään ketjuun, joka metsästysseuran jäsenyyteni aikana on syntynyt. Kiitos siitä!
Jukka Viitaniemi
Lahtivajan oivaraportti 9.12.2022
Elintarvikelain mukainen tarkastus suoritettiin lahtivajalla 9.12.2022. Oivalliset tarkastuksen tulokset löytyvät Oivaraportista.
Peuran ja hirven metsästys alkoi 24.9.2022
Peurajahti aloitettiin yhteisjahtina 24.9. Tätä aikaisemmin oli jo voinut metsästää peuraa vahtimalla. Hirvijahti aloitettiin perinteisesti yhteisjahtina15.10. klo 8. Kausi on alkanut hyvin, kaadettuna on jo kolme hirveä.
Hirvijahdin aloituksessa on otettu aina perinteinen yhteiskuva metsästäjistä. Joskus kovinkin virallinen potretti, tänä vuonna iloinen kuva makkaranpaiston lomassa. Kuvat galleriassa.
Tarkkoja riistalaukauksia kaikille metsästäjille ja hyvää jahtisyksyä!
Pyhän Hubertuksen juhla 13.8.2022 Pirttikankaan ampumaradalla
Pyhä Hubertus on metsästäjien suojeluspyhimys, joka eli 700-luvulla Belgiassa. Hänen kunniakseen marraskuun kolmatta päivää vietetään juhlapäivänä.
Legendana kerrotaan, että Hubertuksen uskonnollisessa näyssä valkoinen saksanhirvi opetti häntä arvostamaan elämää ja eläimiä, metsästämään eettisesti. Metsästäjän tulee valita komean trofeen sijaan armonlaukaus sairaalle tai vahingoittuneelle eläimelle, jos sellainen on näköpiirissä. Hänen ei myöskään tule koskaan ampua emää, jolla on vasoja mukanaan.
KMS vietti Hubertuksen juhlapäivää hieman etuajassa. Juhlateltat varattiin sateen varalta mutta pystytettiinkin viilentäväksi varjoksi, elokuinen iltapäivä oli helteinen.
TurHauTunes (Turenkilais-Hauholainen kuoro) oli sanoittanut uudelleen Bacchuksen henki -laulun ja juhlassa kuultiin kantaesitys Hubertuksen hengestä. Jukka Viitaniemi taustoitti Pyhän Hubertuksen historiaa metsästyksen näkökulmasta ja onhan Hubertuksella ihan pieni jalansija Hämeessäkin.
4H- nuoret yrittäjät valmistivat ja pakkasivat 200 voileipää juhlavieraille ja auttoivat keiton tarjoilussa. On ilo tehdä yhteistyötä osaavien ja idearikkaiden nuorten kanssa. Pekka Hurjanen oli keittänyt maistuvan hirvikeiton ja pääliruuaksi juotiin tietysti pullakahvit ampumaradan kahviossa. Kahviossa pääsi tutustumaan myös KMS:n historiaan – sääntöihin vuodelta 1898 ja 1951. Kahvion seinällä lienee ainutkertainen kappale hirvineuvoksen kunniakirjaa – saajana Yrjö Lehtonen.
Puheenjohtaja Cederberg kertoi omassa osuudessaan mm. metsässä liikkumisen turvallisuudesta – kannattaa pukeutua näkyvästi, eettisestä riistalaukauksesta ja metsän antimien monipuolisesta hyödyntämisestä. Cederberg käyttää mieluusti marjoja ja sieniä sekä villiyrttejä ruokaa laittaessaan.
Arpajaisten tuotolla koulutetaan uusia jäseniä mm. pienoishirviradalla. Kalvolan Metsästysseuralla on monikohtainen uusien metsästäjien koulutusohjelma, jonka aikana perehdytetään metsästyksen perusasioihin maastossa liikkumisesta riistalaukaukseen ja riistaruuan tekemiseen.
Esiintymislavana toimi komea kuljetusliike Okline Oy:n kaappikärry. Auton ja kärryn ajoi juhlapaikalle kuorma-auton taitoajon EM-kisojen pronssimitalisti Mika Venäläinen.
Kiitos yhteistyöstä: 4H -nuoret yrittäjät, Okline Oy, Hurrikaanit Oy, Seppo Soittila
Kuvia galleriassa
Kesäkokous ampumaradalla 6.8.2022
Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa muistettiin menestynyttä urheilijaa ja juhlavuotta viettäviä jäseniä.
Isosti onnea Matti Rantanen: kolme SM kultaa ja kaksi SM hopeaa, metsästysjousen 3D maastoammunta. 3D-maastoammunnassa ammutaan eläintenmuotoisiin 3D-maaleihin maksimatkan ollessa 45 metriä. lajit ammutaan vaihtelevissa olosuhteissa, mieluiten metsässä, jossa on korkeusvaihteluita sekä kasvustoa kuten puita, pensaita ja maaperä on epätasainen. Kilpailuissa ammutaan 2 nuolta/maali samalta ampumapaikalta, maalit saattavat olla annetun (matka kerrottu) tai arvioitavan (ampuja arvioi) matkan päässä ampumapaikalta.
Syntymäpäiväonnea: Olavi Koskinen 85 v, Timo Lepola 70 v, Jukka Viitaniemi 70 v
PM katsastukset Pirttikankaalla 29.6.2022
Lähes pilvetön taivas, tyyni ilta ja lämmintä +30, suomalainen kesähelle kokeili ampujien kisakuntoa. Ampujia paikalla noin 50 henkeä ja reilu meininki. Kuvat galleriassa.
Riistaa ja luonnonyrttejä kokkauskurssi 18.6.2022 ampumaradan kokoustilassa
Puolisot ja metsästäjät kokkasivat porukalla herkkuja pihlajanlehdistä, kuusenkerkästä, maitohorsmasta, siankärsämöstä, ketunleivästä, vuohenputkesta, poimulehdestä, nokkosesta……… niistä syntyi mm. nopea metsäsinappi, villiyrttisalaatti, pihlajanlehtijuoma, nokkospesto, vuohenputkipesto, maitohorsmavoi, perunasalaatti ja maitohormamuhennos. Muurikka ja grillit olivat kuumana, pitihän yrteille saada lautaskaveri: kokonaisena grillissä paistettu peurapaisti – kuusenkerkällä maustettuna, hirvenjauhelihavartaita ja -pihvejä villiyrttitvistillä, lihavartaita hirvestä ja peurasta – yrteillä maustettuna tietenkin.
Vatsa oli jo täynnä, mutta jälkiruualle on aina tilaa: kuusenkerkkä-mustikkakääretorttu ja kahvia.
Jenni Kunnaala Maa-ja kotitalousnaisista koulutti ruuanlaitossa ja opasti myös yrttien keräämistä ja säilömistä. Yrttejä voi käyttää monipuolisesti vaikkapa rohdoksina – miten olisi yrttikylpy jaloille.
Ruokakurssin kuvia voit katsoa galleria välilehdeltä.
.