Metsästys

Kalvolan Metsästysseuran jäsenet metsästävät monipuolisesti riistaa. Monipuoliset ovat myös pyyntitavat ja aseet: luodikot, haulikot ja jouset. Metsästäjät omistavat eri tarkoituksiin koulutettuja koiria: lintu-, luola-, jänis- ja hirvikoiria. Osa koirista on monitoimijoita, ajavat peuraa ja ovat myös luolakoiria. Vieraslajien loukuttaminen ja luolapyynti on tärkeä osa riistahoitoa. Metsästäjien joukossa on innokkaita kalamiehiä pilkkijöistä lohensoutajiin.

Hirven ja peuran metsästys perustuu riistakeskuksen myöntämiin lupiin, jotka ovat maksullisia. Pyyntilupamaksuina kertyvät varat valtio käyttää ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Ilveksen kaato vaatii myös riistakeskuksen luvan.

Riistanhoito

Riistanhoito ja metsästys kulkevat käsikädessä. Maanomistajat ja metsäammattilaiset huomioivat metsien hoidossa sekä kannattavan puuntuotannon että riistan.  Riistakantoja säädellään mm. valikoivalla metsästyksellä. Esimerkiksi hirvi – ja peurajahdeissa säästetään elinvoimaiset ja jälkeläistuoton kannalta hyvät yksilöt. Jahdeissa pyritään poistamaan kaikki sairaat tai loukkaantuneet (mm. kolarissa tai muutoin loukkaantuneet) eläimet.

Riistanhoidossa otetaan huomion myös maaomistajien toiveet. Runsas peurakanta on aiheuttanut Kalvolan alueella vahinkoa viljelyksille tallomalla ja syömällä viljaa tai tuhoamalla tuotantoeläinten rehupaaleja. Alueellisesti kohdennettuja peurajahteja on useampia jahtikauden aikana.

Hyvin järjestetty riistan talviruokinta on tärkeä osa riistanhoitoa ja antaa mahdollisuuden valikoivaan metsästykseen. Riistanruokinnan avulla saa hyvän käsityksen alueen riistaeläinkannoista. Ruokintapisteiden rehunkulutuksen seuraaminen sekä jälkien ja jätösten tarkkailu auttavat riistan määrän ja laadun arvioinnissa. Osa nykyaikaista ja mielenkiintoista riistakantojen seurantaa on riistakameran käyttö ruokintapaikalla.

Koulutus

Kalvolan metsästysseura kouluttaa uusia ja nuoria jäseniään. Koulutuksen aikana uusi jäsen perehtyy mm. seuran historiaan, metsästysammunnan perusteisiin (turvallinen aseenkäsittely ja turvallinen riistalaukaus), erilaiset metsästystaidot (pienriistajahti, lintujahti, koirajahti, ajojahti, kyttäysjahti jne), riistanhoityö ja eettinen metsästys, suunnistustaidot ja metsässä liikkuminen, puhelimen karttasovellusten käyttö ja koiraseurannan oppiminen, riistan käsittely – toimenpiteet maastossa ja lahtivajalla, riistaruuat, somekoulutus.

Ampumaradalla järjestetään ampumakoulutusta ja yhteistyökumppaneiden aseiden esittelyä.

SRVA -toiminta

Kalvolan metsästysseura on mukana SRVA toiminassa. Suurriistavirka-apu (SRVA) on metsästäjien pääsääntöiseasti poliisille antamaa virka-apua. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestäminen ja loukkaantuneiden lopetus sekä suurpetojen karkotukset taajama-alueilta.

SRVA -toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

Lahtivaja

Kalvolan Metsästysseuran lahtivaja hyväksyttiin lokakuussa 2019 elintarvikehuoneistoksi. Elintarvikehuoneistoa valvoo säännöllisesti HML kaupungin terveystarkastaja. Valvonnassa kiinnitetään huomiota siisteyteen ja puhteuteen, työhygieniaan, henkilökunan toimintaan, elintavikkeiden lämpötilan hallintaan, tilojen ja väleneiden soveltuvuutta toimintaan ja elintarvikontaktimateriaalien puhtauteen,

Lahtivajalla on omavalvontasuunnittelma, jonka tuottamat raportit tarkastetaan terveystarkastajan käynnin yhteydessä.

Hyvinvointia riistasta

Kalvolan Metsästysseura on mukana Hyvinvointia Riistasta -projektissa. Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia (Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi), Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 ja rahoituksen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen Satakunnan ja Päijät-Hämeen ELY-keskukset.